#töissäsavonlinjalla: Merja Mokkala

Julkaisu on osa Savonlinjan joulukalenteria jota julkaistaan Facebookissa aina jouluaattoon saakka! 

Miltä näyttää työpäivä liikenne-esihenkilönä? Siitä kertoo Kouvolassa työskentelevä, aurinkoinen Merja Mokkala! Lue alta lisää Merjasta!

”Liikenne-esihenkilö, mitähän hänen työpäiväänsä kuuluu?

Minä olen ollut ajomestarina/liikenne-esimiehenä/liikenne-esihenkilönä yli 10 vuotta. Tuo ammattinimike on vuosien saatossa muuttunut, mutta työ on sitä samaa.

Minä aloitin Kotkassa kuljettajana v.2007, ja muutaman vuoden kuluttua ”löysin” itseni ajomestarin paikalta.

Alussa minulla ei ollut mitään kokemusta ajomestarin työstä, mutta vuosien kuluessa työ itsessään, sekä tietysti saadut koulutukset, ovat auttaneet pärjäämään tässä ammatissa. Minulla on ollut, ja on edelleen hyviä työkavereita, joilta saan tarvittaessa apua arjen pyöritykseen.

Kun Kotkan varikko loppui, työskentelin Lappeenrannassa kuljettajana, sekä tuurasin tarvittaessa työnjohtoa.

V.2021 voitimme kahden auton ajot täällä Kouvolassa, ja minä sain aloittaa toisena kuljettajana niitä vuoroja ajamaan. V.2023 voitimme lisäksi osan Kouvolan paikallisliikenteen linjoista, ja siinä vaiheessa minusta tuli Kouvolan liikenne-esihenkilö.

Aloitus kävi äkkiä, noin kahdessa viikossa aloitus nollasta sataan! Kaluston ja kuljettajien hankinta tuossa ajassa tuntui ensin aivan mahdottomalta, mutta niin vain onnistuimme! Liikenne saatiin pyörimään ilman, että mitään jäi ajamatta. Tällä hetkellä paikallisliikenteen lisäksi meillä on muutama lähiliikennelinja sekä tilausajoja, jotka ovat lähinnä koululaiskyytejä. Joulukuussa aloitamme Kouvola-Jyväskylä vuoron ja toivomme, että asiakkaat nousisivat kyytiin!

No, millainen minun ”normaali” päiväni on?

Herään yleensä n. klo 6.10, jollei joku ole jo puhelimella päässyt herättämään kertoakseen ongelmista työmaalla.

Aamupalan ja lehden lukemisen jälkeen ajan varikolle, jonne minulla on vain n.15 min ajomatka.

Joskus minulla on aamulla koululaistilausajo tai auton vienti esim. huoltoon, silloin olen tallilla n. klo 7.15-7.30, muutoin olen siellä klo 8 tai hieman ennen sitä.

Aamu menee yleensä tietokoneen ääressä. Välillä soivat puhelimet, kun kuljettajat tai asiakkaat soittavat mitä erilaisimmista asioista, jotka vaativat selvittelyä.

Työhöni liittyy mm. lähtölistojen ja työvuorolistojen tekoa, autojen huoltojen, sairaslomien, äkillisten autorikkojen, autojen siirtojen toiselle paikkakunnalle ja tilausajojen järjestelemistä. Siinäkin vain osa siitä, mitä päiväni kulkuun saattaa liittyä.

Osan töistä pystyy suunnittelemaan hyvinkin etukäteen, mutta yleensä tulee jotain yllättävää. Päivän kulku määräytyy sen mukaan, mitä milloinkin tapahtuu ja on yritettävä priorisoida päivän työt niin, että ainakin tärkeimmät asiat ovat tehtyinä ennen työpäivän päättymistä, ja että seuraavan päivän autot, kuljettajat ja tilausajot ovat kaikin puolin kunnossa. Meillä on muutama kuljettaja, joka osaa ns. ”autottaa” lähtölistat, ja tämä auttaa minua, sillä saan itse käytettyä sen ajan muuhun työskentelyyn.

Näen kuljettajia varikolla päivän mittaan, kun he joko lopettavat tai aloittavat työpäiväänsä. On mukava, jos ehtii vaihtaa muutaman sanan kuljettajien kanssa kahvin kera ja kysellä kuulumisia.

Kuljettajilta olen saanut myös hyvää tietoa mm. uusien vuorojen aikataulu- ja reittisuunnittelusta. Kukapa sen muukaan osaisi paremmin kertoa kuin työntekijä itse, millä aikataululla tai reitillä olisi hyvä liikennöidä. Minä olen pyrkinyt kuuntelemaan ja toteuttamaan kuljettajien toiveita mahdollisuuksien mukaan.

Sanoisin, että meillä on hyvä yhteishenki Kouvolan varikon henkilökunnan kanssa. Ja olen aina sanonut, että meillä toteutetaan sanontaa ”Hyvä ruoka, parempi mieli”. Aina silloin tällöin varikon ja/ tai aseman taukotilan pöydällä on kaikenlaisia herkkuja, joita olemme leiponeet tai ostaneet syötäväksemme. 🙂

Periaatteessa työpäiväni ajoittuu arkisin klo 8–16 välille, mutta kaikki siinä välissä tapahtuva elää ns. hetkessä mukana. Samanlaisia päiviä ei ole, mikä onkin ihan hyvä asia. 🙂 Viikonloput ovat periaatteessa vapaita, mutta aika usein silloinkin tulee jotain kiireellistä hoidettavaa.

Työpäivän päätteeksi ajan kotiin. Riippuen siitä, mitä tarvitsee tehdä käyn joko kaupassa, teen ruoan, siivoan, laitan takkaan/hellaan tulet ja mahdollisesti saunaankin… lisäksi odotan, että ehkä se isäntäkin ehtii illaksi töistä kotiin.

Välillä haen tyttären tyttäreni (3 v.) meille viettämään kanssani mummoaikaa. Siinä unohtuu kaikki mahdolliset päivän aikana olleet harmit, kun saa vain olla mummo. J Kun hän lähtee kotiin, ajatuksissani onkin jo seuraava työpäivä ja mitä se tuo tullessaan, vaikka kaikki pitäisikin olla kunnossa.

Eräs kuljettaja aikoinaan sanoi, että asioilla on tapana järjestyä, ja niin se vaan on, kunhan jaksaa uskoa siihen!

Hyvää joulun odotusta kaikille, ja turvallisia matkoja!”